Juho Karvinen Keskustelu haluaa olla vapaata

Piraattien eurovaalituloksesta

Piraatit säilyttivät edustuksensa Euroopan parlamentissa

Eurovaalit menivät, vanhat oikeistopuolueet EPP ja ALDE hävisivät, mutta EPP jäi suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistoryhmät kasvattivat kannatustaan, mutta suurimpia voittajia olivat nukkuvien lisäksi sekalainen EU-vastustajien ja oikeistopopulistien joukko, erityisesti Britannian Itsenäisyyspuolue ja Ranskan Kansallinen rintama. Nähtäväksi jää, miten laitaoikeiston ryhmät järjestäytyvät, mihin ryhmään Jussi Halla-aho ja Sampo Terho päätyvät, ja joutuuko joku tekemään yhteistyötä esimerkiksi Kreikan Kultaisen aamunkoiton, Unkarin Jobbikin ja Saksan natsipuolueen kanssa.

Piraatit säilyttivät edustuksensa parlamentissa, valituksi tuli saksalainen Euroopan piraattinuorten puheenjohtaja Julia Reda. Toinen paikka Saksasta ja yksi paikka Tsekistä olivat lähellä. Huomattavia, mutta ei parlamenttipaikkaan riittäviä tuloksia saatiin useassa maassa. Viime vaaleissa sensaatiomaisen 7,1 % kannatuksen saanut Ruotsin Piraattipuolue jäi nyt 2,2 prosenttiin ja menetti paikkansa.

Parlamenttiedustuksen säilyttäminen on erinomainen uutinen ja osoittaa, että piraattiliike ei ollut nopeasti ohi menevä muoti-ilmiö tai satunnainen protesti, vaan sillä on ihan oikeita asioita ajettavanaan. Piraattien ruotsalaiset MEPit Christian Engström ja Amelia Andersdotter ovat toimineet aktiivisesti ja esimerkiksi vaikuttaneet Vihreän parlamenttiryhmän tietoyhteiskuntapoliittisiin kantoihin. He olivat myös tärkeässä roolissa TTIP-sopimuksen edeltäjän, ACTAn kaatamisessa.

Suomessa Piraattipuolue sai vain 0,72 % kannatuksen. Se on edelleen suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue, mutta kannatuksen kasvu on tuskaisen hidasta.

Miksei kannatus ollut suurempi?

Verkko politisoituu nopeasti ja Piraattien teemat tulevat yhä tärkeämmiksi. Miksi eurovaaleissa ei sitten nähty huikeaa vaalivoittoa, vaan kaksi paikkaa vaihtui yhdeksi? Vanhat selitykset ovat edelleen sinänsä käypiä. Puolueella on olemattomat resurssit ja nuori ja kokematon organisaatio, mikä tekee kampanjoinnista hankalaa. Puolueella on edelleen imago-ongelmia, ja ainakin Suomessa sen ajatellaan olevan yksinomaan nuorten, nörttien ja miesten puolue. Käsitykset saattavat olla osittain oikeutettujakin. Aktiivisuutta olisi ehkä syytä siirtää IRC-kanavilta ihmisten luo ja kurkotella enemmän tavallisten äänestäjien suuntaan.

Vaikka Suomen Piraateilla oli korkean profiilin kärkiehdokas, The Pirate Bayn edushenkilö Peter Sunde Kolmisoppi, hänen kampanjansa oli hämmentävän näkymätön, eikä hän ulkopuolisen ja rivijäsenen silmin näyttänyt olevan erityisen vakavissaan ehdokkuuden suhteen. Tällä hetkellä hänellä on tosin suurempiakin huolia, sillä hänet on juuri amerikkalaisen tekijänoikeusteollisuuden usuttamana pidätetty.

Tärkein syy kannatuksen jumiutumiseen oli näissä vaaleissa kuitenkin se, etteivät Piraattien keskeiset teemat päässeet julkiseen keskusteluun, vaan jäivät talouskriisin jalkoihin. Ympäri Eurooppaa odotettiin ja seurattiin, kuinka talouskuripolitiikkaan reagoidaan. Samasta syystä myöskään ilmasto- ja ympäristöasioista ei juuri puhuttu. Tällaisessa tilanteessa kapea kärki ei riitä. Olisi voinut toivoa, että Piraateilla olisi ollut selkeä kanta Troikan ajamaan talouskuriin ja julkisen talouden leikkaamiseen. Nyt puolueella ei kerta kaikkiaan ollut vastauksia vaalien ehkä polttavimpaan kysymykseen. Tulevaisuuspuolueella on oltava kattava visio tulevasta yhteiskunnasta.

Talouspoliittista asemoitumista mutkistaa se, että Piraattien ydinteemoille on hyviä oikeistolaisia perusteluja ja hyviä vasemmistolaisia perusteluja. Joku saattaa tästä virheellisesti päätellä, että Piraatit eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä. Vihreiden vanha iskulause on houkutteleva myös Piraateille, ja näin katsottuna näyttää siltä, että oikeisto ja vasemmisto on vanhentunut tapa jakaa poliittisia liikkeitä. Se on väärinkäsitys. Kysymykset markkinoiden sääntelystä ovat kaikkea muuta kuin ratkenneita. Työntekijöiden ja pääomien välinen vääntö on ihan yhtä voimissaan kuin ennenkin. Tulo-, varallisuus- ja terveyserot ovat kasvaneet siinä määrin, että on yhä perustellumpaa puhua luokkayhteiskunnasta. Piraatteja tarvitaan politisoimaan tietoyhteiskuntakysymyksiä, joita vanha oikeisto ja vanha vasemmisto ovat kyvyttömiä ja haluttomia käsittelemään ja ratkaisemaan. Sen sijaan Piraatteja ei tarvita de-politisoimaan talouspolitiikkaa.

Kypsyvä liike

Piraateille ja tietoyhteiskuntapolitiikalle on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan. Kabinettien ummehtunut voimapolitiikka kaipaa tuuletusta. Verkon neutraliteettia on puolustettava. Edward Snowdenin paljastusten poliittinen jälkipyykki on vielä suureksi osaksi käymättä. Vakoilukoneistot ja yksityisyyskysymykset ovat Euroopassa nyt vielä pari astetta akuutimpia, kun parlamentissa on natseja. Kulttuurin tuotannon ja kulutuksen rakennemuutoksessa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, ja tiedostojen kopiointiin kohdistuvasta ajojahdista olisi päästävä eteenpäin. On edistettävä vapaasti saatavilla olevaa tiedettä ja oppimateriaaleja.

Ydinteemojen lisäksi puolueen toivoisi tekevän poliittista ohjelmatyötä esimerkiksi talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa ja käyvän laajaa poliittista keskustelua kaikista ajankohtaisista aiheista.

Tuleviin vaaleihin voi lähteä perustoiveikkailla mielin. Liike on kehittynyt, kansainvälistynyt ja voimistunut, mikä ei välttämättä näy suoraan kannatuksessa. Se kuitenkin lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Eduskuntavaaleihin on alle vuosi ja kunnallisvaaleihin reilut kaksi vuotta. Niiden välissä, syksyllä 2015, käydään ylioppilaskuntien vaalit, joissa Piraateilla on erinomainen mahdollisuus menestyä. Yliopistokaupungeissa on muissakin vaaleissa pärjätty hyvin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat